LISÄÄNTYMINEN:
Lisääntymisessä on yleensä kaksi huippua, yksi aikaisin keväällä ja yksi keskikesällä. Lisääntymiseen vaikuttaa ilmasto ja päivän pituus. Monet alkavat lisääntyä keväällä tai kesällä 8 tai 14 kuukauden ikäisinä. Oravat ovat lisääntymiskykyisiä koko elämänsä ajan. Ensimmäiset merkit lisääntymistilasta ovat useimmiten se että uroksen kivespussit laskeutuvat aikaisin tammikuussa ja naaraat alkavat tulla kiimaan pari viikkoa myöhemmin, aikaisin helmikuussa. 
Kiima-aika kestää 3 päivää joiden välissä on 14 päivän tauko. Tällöin naaraat kutsuvat urosta reviirin korkeimmalta kohdalta kimeästi äännellen. Kierron toisena päivänä naaras sallii uroksen paritella ilman erityisiä kosintamenoja. 
Tällöin on helpointa tutustuttaa vieraat eläimet yhteen lisääntymistä varten. 
Kun naaraalla on kiima-aika ja uroksella on vapaa pääsy sen luo, sen kivespussit tulevat huomattavasti suuremmiksi.
Yleensä parittelua edeltää lyhyt takaa-ajo ja parittelu on hetkessä ohi.
Raskaus kestää yleensä 28-35 päivää.

Raskauden aikana naaras on täysin aktiivinen, joskin se voi jäädä pesäänsä koko synnytyksen ajaksi ja usein myös suureksi osaksi seuraavaa päivää.
Poikasien määrä vaihtelee 1-8 yksilöä.

Useimmat naaraat jotka ovat tottuneet omistajan läsnäoloon antavat katsoa poikaspesäänsä, vaikka eivät olisi käsikesyjä. Edellyttäen että naaras on rauhallinen eikä panikoi kun näkee sinut. Sinun tulisi voida tarkastaa poikaset noin 48 tunnin ikäisinä, mutta jos poikue on naaraan ensimmäinen, tarkastuksen voi siirtää kunnes poikaset ovat 7 päivän ikäisiä. Sen ikäisten sukupuolikin on helpompi selvittää.
Poikaset syntyvät karvattomina ja sokeina. Ne alkavat liikkua ja avata silmänsä 12 päivän ikäisinä. Silloin niitä voi alkaa nostelemaan varovasti ulos pesästä että ne tottuvat tuoksuusi ja käsiisi, tämä totutus tulisi suorittaa joka päivä.
Poikaset tulevat ulos pesästä suunnilleen 35 päivän ikäisinä ja ne imevät emäänsä mutta ovat yleensä jo vieroitettuja noin 7-10 päivää pesästä lähdön jälkeen.
Muiden jyrsijöiden läsnäolon on huomattu vaikuttavan haitallisesti lisääntymiseen; todennäköisesti tällä on jotain tekemistä toisten lajien läpitunkevien hajujen kanssa. Television lähetyksillä voi myös olla syytä aiheuttaen vakavaa tressiä maaoraville ja tressatut naaraat ovat tappaneet ja syöneet poikasensa.

Onnistunut lisääntyminen saavutetaan useimmiten ulkohäkissä tai ulkona olevassa tilassa kuin sisätiloissa.
Jos kummatkin yksilöt ovat outoja sinulle, ja myös toisilleen, on melko todennäköistä että ne tappelevat tutustuessaan; tämän takia ne olisi parasta totuttaa uudessa häkissä samaan aikaan. Epävarmuus uudesta ympäristöstä usein ehkäisee tappelua. 
Jotkut ovat tutustuttaneet uroksen naaraan häkissä, mutta tällöin on tuloksena paljon todennäköisemmin tappelu kuin että naaras olisi tutustutettu urokselle. Poikkeuksena tähän voi olla naaraan kiiman toinen päivä.
Useammalle oravalle vaaditaan suuret tilat ja ainakin kaksi naarasta yhtä urosta kohti. Tappelut ovat yleisempiä tässä tapauksessa kuin parilla. 
Ryhmät tulisi koota aikuisista tai kypsistä yksilöistä, ei aikuisesta parista ja niiden saman vuoden jälkeläisistä. Joka kolmannella eläimellä pitäisi olla yksi ylimääräinen pesäkoppi. Ontot pölkyt tai putket häkin lattialla ovat myös käytännöllisiä antaen alistuville eläimille paikan paeta epämieluisia kohtaamisia hallitsevien eläinten kanssa. Ryhmissä usein vain hallitsevat naaraat lisääntyvät.
Naaras voi jostain syystä, kenties alkuperäisen uroksen kuoltua, kieltäytyä hyväksymästä uutta kumppania. Mutta naaras joka menettää kumppaninsa ja jolla on poikaset tai on raskaana hyväksyy usein yhden pojistaan puolisokseen seuraavana keväällä. Valittua urosta ei poisteta muiden poikasten mukana vieroituksessa tai kun muut ovat myyty.
Jotkut naaraat eivät hyväksy mitään urosta ja jos haluat poikasia tältä naaraalta päästät sen uroksen luo kun sillä on kiima ja poistat sen parittelun jälkeen.
Naaras tulisi tutustuttaa uroksen häkissä. Tutustuta se kiiman toisena päivänä, päivänä jona se kutsuu ja periaatteessa vaatii urosta paritteluun. 
Jos ilmaantuu vakava tappelu, poista naaras ja koita uudestaan myöhemmin samana päivänä tai seuraavana. 
Yksi tapa on laittaa naaras pienemmässä häkissä uroksen häkkiin, tämä on kätevä tapa myös tutustuttaa uusi naaras yhtään aggressiiviselle urokselle. Kun naaras näyttää valmiilta antaa uroksen astua, vapauta naaras ja anna niiden paritella. 
Älä unohda että uros joka on erotettu naaraasta ja poikasista voi olla hankala palauttaa naaraan luo. Anna sen siis jäädä. Se harvoin vahingoittaa poikasia ja oikeastaan, jotkut urokset, toisin kuin luonnossa, auttavat jopa kasvatuksessa.
Älä koskaan mene erottamaan tappelevia oravia paljain käsin, koska silloin tulet varmasti purruksi. Käytä mieluummin paksuja nahkakäsineitä.